Vuoteen 2030 mennessä 10 prosenttia juomapakkauksista pitänee pestä ja käyttää uudelleen. Suomelle se tietää kustannuksia, sillä meidän panttijärjestelmässämme pullot ja tölkit rikotaan ja materiaali kierrätetään.
Euroopan unionissa päästiin sopuun uudesta pakkausasetuksesta maaliskuussa. Se ei nykytiedon valossa näytä lupaavalta suomalaisen panttijärjestelmän kannalta, sanoo Pienpanimoliiton puheenjohtaja Jyri Ojaluoma.
Ongelmallista asetuksessa on artikla numero 26, joka käsittelee uudelleen täytettäviä juoma-astioita. Siitä on rajattu ulos maidot, maitotuotteet, viinit ja väkevät alkoholit, mutta olutta ja virvoitusjuomia se koskee.
Asetuksessa tullaan määräämään, että 10 prosenttia juomapakkausten kappalemääristä täytyy pestä ja käyttää uudelleen vuoteen 2030 mennessä. Panimoiden kannalta harmittavasti kegien kierrätys ei riitä, ne on rajattu ulos. Asetus ei koske ravintoloita.
Kymmenen prosentin vaatimus ei ole panimokohtainen, vaan kauppakohtainen. Vielä ei tosin ole tiedossa, tarkoittaako vaade jokaista yksittäistä kauppaa vai esimerkiksi kauppaketjua.
”Jää nähtäväksi, miten tämä toteutetaan. Jos kaupat edellyttävät, että panimot tarjoavat osan tuotannostaan pulloissa ja vielä hakevat tyhjät pois, niin kappalehinta nousee aika lailla”, Ojaluoma sanoo.
Monilla pienpanimoilla ei myöskään ole pullotuslinjastoja, ja tuntuisi erikoiselta, että sellaiset jouduttaisiin hankkimaan 10 prosentin tähden. Vielä asetuksesta ei kuitenkaan tiedetä tarpeeksi, että tarkkoja vaikutuksia voisi arvioida, Ojaluoma toteaa.
Pohjoismaat vastustivat
Suomalaismepit ja muutkin Pohjoismaat vastustuvat asetusta, sillä se vie pohjoismaista panttijärjestelmää ajassa taaksepäin. Meillä muovipullot ja tölkit murskataan ja materiaali kierrätetään.
Kun Suomessa luovuttiin rikkomattomien pullojen kuljetuksista, kaupat ovat voineet pienentää palautushuoneitaan, eli kaupalle kustannuksia, jos ne joutuvat muuttamaan tilojaan.
”Asetukseen yritetään edelleen saada poikkeuksia, että me Pohjoismaissa ei jouduttaisi ajelemaan tyhjiä pulloja ja pesemään niitä”, Ojaluoma sanoo.
EU-parlamentti äänestää asetuksesta ilmeisesti kesän aikana, mutta koska asiasta on jo sovittu, ei ole luultavaa, että asetus kaatuisi.
Vuoteen 2030 mennessä kielletään myös kiristemuovit, eli esimerkiksi muoviset sixpackit.
”Kartonkia ei rajoiteta, eli sitä aletaan suosia. Sehän on Suomelle hyvä”, Ojaluoma sanoo.
Pakkausasetuksella on hyvä tarkoitus: nostaa kierrätysasetta Euroopassa. Suomessa sen vaikutus on luultavimmin päinvastainen, sillä kallis uudistus luultavasti jopa laskee nyt erittäin korkeaa kierrätysastetta.