Iso-Kallan panimon nimestä huokuu Pohjois-Savo ja Kuopio. Kuopion kaupunkihan on suomen kymmeneksi suurimman järven, Kallaveden, kyljessä. Iso-Kalla taas on suurjärvi, johon Kallavesi lasketaan. Jos kaikki Suomen tasapintaiset ja toisiinsa yhteydessä olevat järvet tulkitaan suurjärviksi, on Iso-Kalla Suomen neljänneksi suurin järvi. Se kalpenee vain Suur-Saimaan, Inarijärven ja Päijänteen rinnalla. 
Panimo perustettiin alkuvuodesta 2013 ja ensimmäiset oluet he saivat markkinoille joulukuussa 2013. Tämä johtui alkoholin valmistukseen liittyvien lupien käsittelyajasta. Yritys, joka ei voi valmistaa myytävää tuotetta, on tuomittu kuolemaan, joten Iso-Kallan panimo päättikin alkaa valmistamaan limonadia sinä aikana, kun se ei vielä saanut valmistaa alkoholijuomia. Väen väkisinkin tästä tulee mieleen kieltolain ajat, jolloin monet panimot siirtyivät oluen valmistuksesta alkoholittomiin virvoitusjuomiin.
Tuotteittensa nimeämisessä Iso-Kallan panimo menee tyylilaji edellä. Monilla heidän tuotteistaan ei edes ole erillistä tuotenimeä, vaan valikoimasta löytyy esimerkiksi Iso-Kallan India Pale Ale, Blonde Ale ja niin edespäin. Toki mukaan mahtuu myös vähän erikoisempia nimiä, jotka ovat valmistettu jotain tiettyä tapahtumaa, asiakasta tai vuodenaikaa varten. Yhdet mielenkiintoisimmista oluista ovat Turmion Kätilöiden kanssa yhdessä valmistetut oluet, joista kuulemme huomenna hieman enemmän.
Tällä hetkellä Iso-Kallan panimolla on laajennus käynnissä. Panimo on kohdannut positiivisen ongelman, jossa kaikki tuote mitä he valmistavat, on myyty jo etukäteen ulos. Tämän hetkisen panimon tilat ovat tulleet vastaan ja jos he haluavat kasvattaa tuotantokapasiteettia, niin uudet tilat ovat pakolliset. Yksi vaikuttava tekijä laajennukseen oli myynti ulkomaille, etenkin kiinaan, jonne lähti kesäkuussa ensimmäinen erä Iso-Kallan tuotteita. Jos vuonna 2018 suomalaiset pienpanimot veivät kiinaan 8000 litraa olutta, niin tämän vuoden aikana tuo määrä on moninkertaistunut.
Iso-Kallan panimo on ollut etulinjassa näkemässä ja kokemassa vuoden 2018 alkoholilainsäädännön muutosten vaikutuksia. Yrityksen toimitusjohtaja Pasi Pelkonen mainitseekin prosenttimäärän noston yhdeksi suurimmista eduista, joka on mahdollistanut laadukkaampien oluiden valmistuksen ruokakauppojen hyllylle. Toki prosenttimäärän nosto olisi voinut Pelkosen mielestä olla vielä korkeampi, sillä vahvempien oluiden saaminen alkon hyllyille on edelleen kovan työn takana ja myyntikanavana se on todella pieni. Pelkonen kokeekin, että tapahtunut pieni prosenttimäärän nosto voisi toimia katalysaattorina vielä vahvempien oluiden myynnin vapautumiselle, sillä nyt jo on huomattavissa, ettei ennusteet maailmanlopusta pitäneetkään paikkaansa.
Kippis!
Mallasasiamies
Artikkeli edustaa kirjoittajan omia mielipitetä ja ajatuksia, eikä ole Pienpanimoliiton virallinen kanta