Suuret yritykset laskevat vastuullisuusraportteihinsa koko oman arvoketjunsa hiilijalanjäljen. Pientenkin on hyvä tietää omansa, sillä jossain vaiheessa sisäänostajat alkavat kysellä päästöjen määriä.
Pienpanimoliitto järjesti koulutuksen hiilijalanjäljen laskemisesta ja raportoimisesta liiton kevätkokouksen yhteydessä 14. maaliskuuta. Koulutuksen pääkouluttajina toimivat Maija Saijonmaa ja Heini Koutonen Nordic Impact -konsulttiyrityksestä.
Koulutuksessa todettiin, että Euroopan unionin direktiivi vastuullisuusraportoinnista, jonka nojalla suuret yritykset on velvoitettu raportoimaan hiilijalanjälkeään, ei koske pk-yrityksiä, pienpanimot mukaan lukien.
Tähän ei kuitenkaan kannata tuudittautua, sillä suuryritykset raportoivat koko arvoketjunsa päästöt, ja esimerkiksi kauppaketjut voivat jatkossa kysyä hiilijalanjäljen numeroita myös pienpanimoilta, jos niiden tuotteita on ketjujen valikoimissa.
”Siksi me olemme pienillekin yrityksille lämpimästi suositelleet, että näitä kannatta alkaa laskea”, sanoi Heini Koutonen Nordic Impactilta.
Suorat ja epäsuorat päästöt
Hiilijalanjäljen laskentaan on vakiintunut kolmiportainen malli, joka määritellään Greenhouse Gas Protocol -laskentaohjeessa.
Hiilijalanjäljen voi laskea koko organisaatiolle tai tuotekohtaisesti, mutta pienpanimoiden kannattaa aloittaa organisaation tasosta, sillä tuotekohtaiset erot ovat oluessa hyvin pieniä.
Laskentaan on vakiintunut malli, jossa päästöt on jaoteltu kolmeen koriin, joihin viitataan yleensä englanninkielisillä termeillä ”scope 1”, ”scope 2” ja ”scope 3”.
Scope 1 viittaa yritysten omiin suoriin päästöihin, kuten autoihin, polttoaineenkulutukseen, prosessipäästöihin ja rakennusten suoraan öljylämmitykseen. Scope 2 taas viittaa energian epäsuoriin päästöihin, kuten ostettuun sähköön, lämmitykseen ja viilennykseen.
Scope 1 ja scope 2 -tasojen päästöjen selvittäminen on yleensä aika yksinkertaista. Työläämpää sen sijaan on scope 3, johon lasketaan muut arvoketjun epäsuorat päästöt. Niitä ovat esimerkiksi raaka-aineiden ja palvelujen hankinta, isommat investoinnit, toiminnan tuottamat jätteet, työmatkat, ulos lähtevä logistiikka, pakkausten kierrätys ja esimerkiksi oluiden viilennys kulutusta varten. Monet aloittavat scope 1 ja scope 2 -tasojen laskennalla.
Kun olennaiset päästölähteet on tunnistettu, seuraavaksi niistä kerätään tiedot: esimerkiksi polttoaineen kulutus, energiankulutus, ostetut tuotteet ja palvelut, jätteen määrä, työntekijöiden kulkeminen töihin ja niin edelleen. Sen jälkeen data käännetään päästökertoimilla hiilidioksiekvivalenteiksi. Niitä saa julkisista lähteistä kuten Lukelta ja kaupallisista tietokannoista.
Jos organisaatio käyttää esimerkiksi Nordic Impactia konsultoimaan laskentaa, prosessi kestää kahdesta kolmeen kuukautta. Jos useampi panimo haluaa tehdä yhteistyötä ja laskea kustannuksia, hiilijalanjäljen laskentaa voi tehdä Nordic Impactin avulla myös keskitetysti, Saijonmaa sanoi.
Blogi jatkuu kuvan jälkeen.
S-ryhmä: Kannattaa olla tieto omista päästöistä
Koulutuksessa puhui myös S-ryhmän vastuullisuuspäällikkö Saara-Kaisa Törmälä. Hän sanoi, että oman toiminnan hiilijalanjälki alkaa olla tieto, jota kaikilta yrityksiltä odotetaan.
S-ryhmän uudistetuissa sopimuksissa toimittajan odotetaan mittaavan oman toimintansa kasvihuonekaasupäästöjä, ja niissä sanotaan myös, että toimittajat sitoutuvat toimittamaan S-ryhmälle tuotteidensa päästökertoimet.
Törmälän mukaan ensin kannattaa lähteä liikkeelle omasta toiminasta, esimerkiksi energiankulutuksesta. Scope 1 ja scope 2 -tason päästöjen laskemiseen S-ryhmällä on myös oma excel-työkalunsa, eikä niiden laskemista varten tarvitse palkata konsultteja.
Koska S-ryhmä pyrkii vähentämään päästöjään, se seuraa hiilijalanjälkeä myös aiempaa tarkemmin. Tällä hetkellä tuotekohtaiset päästöt lasketaan tutkituilla kertoimilla, eli esimerkiksi kaikkien panimoiden oluet saavat saman laskennallisen hiilijalanjäljen.
Jotta päästöt saadaan laskuun, tarvitaan kuitenkin tarkempaa tietoa. Niinpä S-ryhmä alkaa kysyä tuotekohtaisia tietoja ensin suurten volyymien tuotteista ja niistä tuotteista, jotka ovat päästöintensiivisiä. Suurimmat päästöt tulevat eläinperäisistä tuotteista ja polttoaineista, joten olut ei ole ensimmäisenä listalla.
Ennen pitkää kysymyksiä tulee kyllä panimoillekin. Törmälä arveli, että panimoilta tuotekohtaisia tietoja aletaan kysellä ”lähivuosina”, joten hänkin kehotti panimoita olemaan jo tietoisia omista päästöistään.
Laitilan Wirvoitusjuomatehdas: Suuria päästösäästöjä
Pelkkä päästöjen laskeminen ei tietenkään vielä maapalloa auta, vaan sen jälkeen päästöjä on syytä pyrkiä vähentämään.
Monet pienpanimot ovat tehneet jo paljon hiilijalanjäljen ja ilmaston eteen, ja noin puolet koulutuksessa olleista panimoista oli tehnyt myös päästölaskentaa. Koulutuksessa nähtiin Fat Lizardin ilmastötyötä muun muassa hiilidioksidin talteenottojärjestelmän avulla, ja kuultiin myös kahden muun panimon kokemuksia.
Laitilan Wirvoitusjuomatehdas on valittu Suomen ympäristöystävällisemmäksi panimoksi, ja panimomestari Ville Vilén esitteli koulutuksessa Laitilan kestävyystekoja.
Laitilassa on esimerkiksi käytetty vuodesta 2001 lähtien ainoastaan tuulivoimaa, kunnes vuonna 2018 tehtaan katolle saatiin sen tueksi oma aurinkovoimala. Hiilijalanjälkeä on hillitty myös esimerkiksi suodatuksen uudella laitteistolla, ja valmisteilla on ollut myös hiilidioksidin talteenottojärjestelmän käyttöönotto.
Kun Laitilan keittämö uudistettiin, otettiin käyttöön energiatankki, jonka avulla keittämisestä vapautuvaa energiaa voidaan käyttää seuraavan keiton alussa vierteen esilämmitykseen. Se paransi energiatehokkuutta noin 30 prosentilla. Kylmälaitoksen uusiminen taas on tuonut päästösäästöjä sillä, että hukkalämpöä hyödynnetään tehtaan lämmitykseen. Tehtaan lämmityksellä noin 60 prosenttia hoidetaan tällä järjestelmällä.
Vuonna 2024 Laitilan hiilijalanjälki oli 50 kg hiilidioksidiekvivalenttia tuhatta litraa kohden. Suurimmat päästölähteet ovat nestekaasun käyttö höyryn valmistuksessa ja ostettu hiilidioksidi.
Maku Brewing: Joka vuosi joku kestävyysteko
Maku Brewingin Jussi Tamminen kertoi, että ilmastotyöhön lähtemisen päämotiivi oli se, että planeetta pysyisi elinkelpoisena tulevaisuudessakin. Toki sillä on haluttu myös erottua kilpailijoista, tehdä asioita paremmin kuin muut ja edistää myyntiä. Makulla on alusta saakka ollut käytössä päästötön sähkö, ja pakkausten ja mäskin kierrättämisestä on huolehdittu.
”Me pyritään tekemään joka vuosi yksi ratkaisu, jolla meidän ympäristöjalanjälkemme saadaan pienemmäksi”, Tamminen sanoi.
Makulla on esimerkiksi investoitu typpigeneraattoriin, jolla ostettua hiilidioksidia saatiin vähennettyä melkein 50 prosenttia litraa kohden. Toisena vuotena uusittiin höyrynkeittimen liekintunnistin ja siirryttiin biopolttoaineeseen, ja kolmantena valittiin ravintolakuljetuksiin kumppani, joka käyttää biokaasuautoja.
Maku on tehnyt hiilijalanjälkilaskennan Gaia Consultingin avulla, ja sen mukaan panimon suurimmat päästölähteet ovat pakkausmateriaalin tuotanto (etenkin alumiinitölkit), raaka-aineiden tuotanto (etenkin mallas), tuotteiden jäähdytys kulutukseen ja energiankulutus tuotannossa. Nordic Impact auttoi myöhemmin kompensoimaan päästöjä, joita Makulla ei ole onnistuttu nollaamaan.
Tamminen harmitteli, että toisin kuin usein sanotaan, ilmastotyöt eivät juuri tuo suoraa rahallista hyötyä: ne eivät vaikuta vakuutushintoihin, lainojen marginaaleihin tai siihen, että tuotteita saisi paremmin jälleenmyyjien valikoimiin.
Joitain vuosia sitten ilmastoasioilla markkinointi näkyi myynneissä: aluksi esimerkiksi Makun osin härkäpavuista tehty olut myi hyvin. Juuri nyt vastuullisuusmarkkinoinnin merkitys on Tammisen mukaan laskenut, sillä kuluttajia kiinnostavat enemmän hinnat.
”Kun ajat ovat paremmat, tällaiset asiat kiinnostavat enemmän.”
Kyseessä on kuitenkin Makulle monien panimoiden tapaan pidemmän aikavälin panostus ja arvojen mukainen toiminta. Tamminen uskoo, että kuluttajatkin kiinnostuvat taas jossain vaiheessa ilmastoystävällisistä tuotteista.
Teksti ja kuva: Esa Salminen
Tallenne koko koulutuksesta löytyy jäsenpanimoille Pienpanimoliiton intrasta. Siellä on myös S-ryhmän excel-työkalu. Jäsenpanimot voivat myös pyytää niitä sähköpostilla: info@pienpanimoliitto.fi