Eihän tuo otsikko nyt rimmannut lainkaan. Mutta totta se ainakin on! Näin tuli toinen viikko päätökseen ja minun on aika siirtyä Jyväskylän olutsatamaan. Tahdon vielä sanoa muutaman sanan Waahto Brewerysta. 

Tämä oli ensimmäinen kertani koskaan Savonlinnassa ja rakastuin tuohon kaupunkiin heti ensisilmäyksellä. En toki nähnyt juuri muuta kuin ne kauneimmat osat kaupunkia. Saimaan rannalla sijaitsevan keskustan, Olavinlinnan ja Waahto Breweryn tilat. Voin hyvillä mielin osoittaa syyttävällä sormella Panimoravintola Huvilan Bed & Beer majoitusta, joka onnistui tarjoamaan minulle kaiken tarpeellisen yhdessä rakennuksessa. Jos olet matkalla Savonlinnaan, niin suosittelen ehdottomasti varaamaan huoneen Huvilan yläkerrasta. Voin varmuudella kertoa, ettet tule pettymään! 

Kuten jo viime viikolla kerroin, pidän siitä kun historialliset tilat restauroidaan tukemaan modernia yritystoimintaa, joka ei välttämättä liity millään tavalla sen menneisyyteen. Uudet toimijat kääntävät paikan historiassa täysin uuden luvun auki ja saavat muokata siitä juuri heidän näköisensä. Taisi myös olla elämäni ensimmäinen kerta, kun yövyin mielisairaalassa. Huh. 

Waahto ja Panimoravintola Huvila ovat mielestäni onnistuneet erinomaisesti näiden tilojen valjastamisessa nykyiseen käyttöönsä. Historia mielisairaalarakennuksena on mielenkiintoinen, mutta samalla se sisältää ohuttakin ohuemman langan, jonka päällä yritysten tarvitsee tasapainotella. Yritysten tiloista ei olla tehty sirkusvetonaulamaista karikatyyria osana nykyistä yritystoimintaa, mikä olisi helppo tie markkinoida heidän tuotteitaan ja olemassaoloaan. Rakennuksen historiasta ei myöskään vaieta, vaan siitä ollaan avoimia ja ylpeitäkin, mutta sen ei anneta määritellä nykyistä toimintaa. Tästä iso high five!  

Jari Kouvalainen puhui haastattelunsa aikana minulle siitä, miten heidän panimonsa ehdoton vahvuus on työntekijöiden värikkäät ja monipuoliset työhistoriat. Tämä on ehdottomasti Waahdon rikkaus, sillä se ei ainoastaan tuo erilaisia näkökulmia ongelmanratkaisuun, vaan se tekee myös panimosta ehdottomasti mielenkiintoisemman. Olin ällikällä lyöty, kun pääsin haastattelemaan olutmestari Korhosta, jonka historiasta löytyisi ainekset, vaikka Kaurismäen elokuvaan. Harvoin sitä tapaa biologiaa lukenutta iktyonomia, joka on työskennellyt neljännesvuosisataa ammattikalastajana, vetänyt suomalaisten humalalajikkeiden kultivointiprojektia ja tämän jälkeen päätynyt vielä olutmestariksi savonlinnalaiseen pienpanimoon. 

Savonlinnalaisuus on myös hyvin läsnä panimolla. Ei pelkästään sen sijainnissa, vaan myös tuotteissa ja mentaliteetissa. Jälleen kerran sain ihastella urheilun ystävänä, että miten paikallinen pienpanimo tekee yhteistyötä paikallisten urheiluseurojen kanssa. Tämä osaltaan auttaa siinä näkyvyydessä, jonka kautta ihmiset pääsevät tutustumaan pienpanimotuotteisiin. Mutta miksi ihmisten tulisi kokeilla niitä, vaikka vanha ja tuttu bulkkilager maistuu suussa vieläkin hyvältä? Jari Kouvalainen vastaa näin. 

  

Waahto Breweryn löytää näistä tapahtumista tänä kesänä ja tulevana syksynä 

4.-6.7 SOPP Lahti.  

24.-27.7 SOPP Helsinki. 

2.-3.8 Kymijoki Beer Festival Kouvolassa. 

23.-24.8 Satoa Kuopio Food Festival  

12.09. Kespro messut Kuopion Kuopiohallissa. 

27.-28.9 Craft Beer Mikkeli. 

2.-13.10 FCBR (Finnish craft beer revolution), HOK Elanto. 

 

Iso kiitos vielä Waahto Breweryn väelle, että sain tulla käymään. Teillä on upean piskuinen panimo, josta saatte puhua rinta rottingilla! 

  

Kippis!
Mallasasiamies
 

 

 

 

Artikkeli edustaa kirjoittajan omia mielipitetä ja ajatuksia, eikä ole Pienpanimoliiton virallinen kanta

Juho Virtanen

Mallasasiamies
Pienpanimoliitto

Kesän 2019 työskentelen pienpanimoliitolle tehden "Mallasasiamies" -projektia. Minut saa hymyilemään aina hyvällä oluella ja huonolla vitsillä. Digitaalisen kulttuurin HuK, Turun yliopisto, parimetrinen partasuu.

Oluen makuprofiilin pitää olla kuin leka vasten kasvoja. Räjähdyksiä kielellä ja tulvahtavaa aromia sieraimissa.