HIISI perustettiin yrittäjiensä sanojen mukaan silloin, kun tähdet olivat suotuisissa asemissa. Kolmen perustajajäsenen haaveissa oli tapaamisen aikana sopivasti oman panimon perustaminen ja jokaisen perustajan osaaminen täydensi kokonaisuuden toimivaksi. Tatu osasi valmistaa olutta, Mikko oli opiskellut markkinointia ja Mikalla oli käytännön kokonaisvaltaista osaamista oman pienpanimotuotteisiin keskittyvän tukkufirman pyörittämisestä. Ennen oman panimon perustamista miehet ehtivät luoda paikalliselle kaupalle oman, omalaatuiseen konseptiin ja vahvaan tarinankerrontaan pohjautuvan erikoiserän. Tuo olut vain vahvisti miesten näkemyksiä omasta panimosta, sillä se myytiin päivässä loppuun ja herrat pääsivät koko Suomen kattavalle mediamyllytykselle. Huhut kertovat, että juuri tuona päivänä kaupasta myytiin enemmän olutta, kuin maitoa. Kului vain yhdeksän kuukautta heidän ensimmäisestä tapaamisesta, kun HIISI oli tuottanut jo ensimmäisen oman kaupallisen oluensa. Jyväskylä sai kaupunkiinsa oman panimon yli vuosikymmenen odotuksen jälkeen, vuonna 2013.
HIISIn oluet ja yritysfilosofia ovat siinä mielessä mielenkiintoiset, että panimo tuottaa oluita laidasta laitaan. On perinteisempää olutta ja täysin eriskummalliseksi kuriositeetiksi twistattua tyyliä, joka kuitenkin pysyy makunautintona. Jokainen panimon perustajajäsenistä on ollut olutharrastaja jo ennen omaa panimoa ja heidän makumieltymyksensä eroavatkin toisistaan hyvin vahvasti. Tähän kun yhdistetään vielä Donut Island Brewing -tuotemerkin Mika Oksanen, on panimolla totisesti varaa tehdä kaikkea ja silti sanoa tekevänsä juuri niitä oluita mistä he itse nauttivat. Oluenvalmistukseen liittyen HIISI tahtoo tarjota reseptien vaihtuvuutta ja jatkuvaa tuotekehitystä, jolloin kuluttaja pysyy helpommin varpaillaan. Toisaalta panimo haluaa jatkuvasti kehittyä tekemisessään ja ajaa itseään eteenpäin – samalla haastaen myös oluenjuojia. Toki panimolla on repertuaarissaan sen ydinrunko-oluet, mutta paljon myös vaihtuvia erikoiseriä. Tämä uusien reseptien kokeilu juontaa juurensa miesten omasta harrastuneisuudesta. He pitävät itsensä toteuttamisesta ja uusien, mielenkiintoisten asioiden kokeilemisesta ja tämän vuoksi HIISI onkin tuottanut kuudessa vuodessa arviolta 300 erilaista olutta.
Kokeellisuus on HIISIlle tärkeä asia, mutta he eivät kuitenkaan halua homman karkaavan täysin lapasesta. Uusilla ja innovatiivisilla resepteillä ei haeta niitä “mediaseksikkäitä oluita” joiden valmistukseen olisi käytetty esimerkiksi kokonaisen english breakfastin raaka-aineet. HIISI ei toki karta erikoisempiakaan raaka-aineita ja pitääkin perinteisten oluttyylien haastamisesta, mutta erikoisuuden tavoittelu ei ole panimolle se päämäärä tai oluenvalmistuksen itseisarvo. Makujen ja aromien tulee soida sävelessä keskenään, sekä tukea toinen toistaan. Eräs tärkeimmistä ja korvaamattomimmista raaka-aineista HIISIlle on aika. Monet HIISIn oluet ovat sellaisia, joiden valmistuminen ei tapahdu ihan hetkessä. Olut nyt harvemmin muutenkaan valmistuu yhdessä yössä, mutta HIISI tuntuu lisänneen neliulotteiseen aika-avaruuden jatkumoon viidennen ulottuvuuden. Oluen. Aika kypsyttää monia heidän oluitaan valmiiksi joko painetankeissa tai tammitynnyreissä.
Olen puhunut paljon menneiden viikkojen aikana oluen tuoreuden tärkeydestä. Monet oluttyylit toimivat parhaiten tuoreina. Maut muuttuvat hiljalleen, proteiinit, jotka tuovat oluen makuun runkoa, pilkkoutuvat. Hapettumisen riski kasvaa ja märän pahvin maku saattaa vallata tilaa oluessa. Humalien maut ja aromit laimenevat. Mutta toisaalta, tiettyjä oluita voidaan myös kypsyttää tai säilyttää. Oluttyylistä riippuen kypsytys voi kestää kuukausista vuosiin. Toki kypsytys on aina uhkapeliä, sillä vain kokeilemalla tietää, että paraneeko oluen makuprofiili ajan myötä, vai muuttuuko se johonkin täysin toiseen suuntaan. Korkeampi alkoholipitoisuus on kuitenkin usein merkki monimutkaisemmista, runsaammista mauista oluessa, jotka pehmenevät ajan kanssa. Myös villihiivoilla (brettanomyces) käytetyt oluet paranevat tai kehittyvät ajan saatossa. HIISI onkin lähtenyt nostamaan omaa profiiliaan nimenomaan panimona, joka pitää monimutkaisempien oluiden kypsyttämisestä.
Lopulta päästään siihen, miltä HIISI näyttää. Eli mistä tulevat vahvasti HIISI-maailmassa esillä olevat hahmot, oluiden nimet ja tarinat. Suomalaisesta kansanuskosta ammennettua tarinankerrontaa ja tunnelmointia käytetään yrittäjien mukaan myös tekijöidensä omana inspiraationlähteenä, ja se tekee kaikesta tästä panimoväellekin hauskempaa. Näihin uppoudumme kuitenkin vielä myöhemmin.
Sai olonen valmihiksi, mehu miesten juotavaksi.
Pantihin olut punainen, kalja kaunis käytettihin
maan alle makoamahan kivisessä kellarissa,
tammisessa tynnyrissä, tapin vaskisen takana.
(Kalevala, kahdeskymmenes runo)
Mallasasiamies
Artikkeli edustaa kirjoittajan omia mielipitetä ja ajatuksia, eikä ole Pienpanimoliiton virallinen kanta