Oluiden tasalaatuisuus ja kekseliäät markkinointikikat herättivät keskustelua Pienpanimoliiton ja Lihakeskusliiton tilaisuudessa 5. toukokuuta.
Pienpanimot pesevät suuret markkinoinnin omaperäisyydessä, totesi S-ryhmän viestintäjohtaja Lauri Toivonen tänään Pienpanimoliiton ja Lihakeskusliiton Olutta, makkaraa ja markkinointia -tapahtumassa.
Erityisesti häntä oli jokin aika takaperin riemastuttanut Olarin panimon etiketti, jossa kehotettiin kurkistamaan korkin alle. Kun niin teki, korkin alla luki: ”Haista vittu.”
”Pelkurit eivät pärjää”, olikin yksi Toivosen pääviesteistä.
Ketterästä ja oivaltavasta markkinoinnista hän kehui myös Olaf Brewingiä, joka on viime aikoina lanseerannut muun muassa ajankohtaisen Nato-teemaisen oluen ”Otan olutta”, ydinvoimalalle vinoilevan ”Olkiluoto III viipyilevä lager” -oluen ja demilitarisoidun Åland-oluen.
”Ensin pitää olla idea, sitten sille etsitään kanava”, Toivonen teroitti.
Hän muistutti, että Facebook, Instagram tai Tiktok eivät oikeastaan ole sosiaalisia medioita, vaan alustoja. Ei riitä, että niille perustaa tylsän tilin.
”Keskustelu on sosiaalinen media. Jos haluat johtaa sosiaalista mediaa, pitää johtaa keskustelua.”
Osa onkin ottanut uusia kanavia käyttöön menestyksellä. Maku Brewingin perustaja Jussi Tamminen uskalsi veikata, että Maku on Suomen johtava pienpanimo Tiktokissa. Päivittäin ilmestyviin videoihin tulee paljon kommentteja ja keskusteluja.
”Me kuvataan sinne meidän arkea. Tässä Jussi tölkittää ja hörppii olutta samalla”, hän sanoi.
Oluissa ei sallita vuosikertoja
Tilaisuudessa pidettiin myös lihan ja oluentuottajien markkinointiin keskittynyt paneelikeskustelu.
Niin makkaran kuin oluen käsityöläistuotannossa on syytä olla joukko perustuotteita, jotka pysyvät pitkälti samanlaisina kautta vuosien, paneelissa todettiin. Näiden lisäksi käytännössä kaikilla yrittäjillä on vaihtuvia kausituotteita ja nopeita kokeiluja.
Tasalaatuisuus on kinkkinen teema niin oluen kuin lihatuotteiden tekemisessä, paneelissa todettiin.
”Laatu pitää tietenkin olla hyvää, mutta joissain muissa tuotteissa kuten viineissä on selkeät vuosikerrat, kun raaka-aineet ovat erilaisia eri vuosina”, sanoi Jussi Tamminen. ”Meillä voi olla suuremmatkin vaihtelut raaka-aineissa, mutta tuotteiden pitäisi olla saman makuisia ja värisiä aina.”
Beer Hunter’sin perustaja Mika Tuhkanen lisäsi, että luultavasti kaikissa tuotteissa on oikeasti vuosivaihtelua, mutta se on usein niin pientä, ettei kuluttaja sitä ehkä huomaa – tai muista millainen tuote oli aiemmin.
”Jos panimomestari tekee saman oluen vuodesta toiseen, niin miksei hän saisi tehdä siitä vähän parempaa joka kerta?” Tuhkanen kysyi.
Isot voivat uhata mutta myös antaa vetoapua
Isojen ja pienten toimijoiden suhde on samankaltainen niin liha- kuin panimopuolella. Kun artesaanituotanto on saanut suosiota, monet suuret toimijat ovat halunneet perustaa pienempiä yksiköitä tai vaikkapa panimoravintoloita.
Mika Tuhkanen tokaisi, että isot panimot voisivat mieluummin pysyä omalla tontillaan. Jussi Tamminen näki suurien panimoiden artesaani-innossa hyvääkin.
”Kun me tuomme artesaaneina joitain uusia tuotteita markkinoille, suurin osa kuluttajista voi olla peloissaan. Joku maistoi kerran uutuusmakkaraa eikä tykännyt, kun se ei maistunut HK:n siniselle”, Tamminen naurahti.
Mutta jos iso toimija tuo IPA-oluen markkinoille ja kuluttajat tottuvat siihen marketissa, ei Maku Brewingin reilummin humaloitu IPA enää pelotakaan. Siinä mielessä isot voivat tuoda vetoapua.
”Tästä samaa mieltä”, Tuhkanenkin totesi.
Pienpanimoista paikalla olivat Maku Brewing, Tornion Panimo, Beer Hunter’s, Olutmylly ja Nokian panimo.
Artikkeli edustaa kirjoittajan omia mielipitetä ja ajatuksia, eikä ole Pienpanimoliiton virallinen kanta