Jari Myllykosken lakialoite koskien pienpanimoiden etämyyntioikeutta kerää allekirjoituksia vielä tämän viikon kansliassa. Lakialoite kaipaa kipeästi hallituspuolueiden kansanedustajien allekirjoituksia. Ymmärrämme, että alkoholi ja sen kulutus ovat hankalia asioita käsitellä politiikassa, sillä se jakaa hyvin usein ihmisten mielipiteitä. Tämän vuoksi olemmekin koonneet alle perusteltuja argumentteja pienpanimoiden etämyynnin laillistamiseksi.
1.
Vain pieni osa ulkomaisista alkoholitilauksista joutuu veroselvitykseen. Lähetyksiä arvioidaan olevan vuosittain kymmeniätuhansia ja vuonna 2019 tulli ohjasi veroselvitykseen vain 250 lähetystä. Tämä on tilastoimatonta alkoholinkäyttöä, josta emme saa hyödyllistä dataa tai verotuloja valtiolle. Rahat valuvat ulkomaille. Tilauksen vastaanottajalta ei myöskään tarkisteta ikävaatimusta tai päihtymisen tilaa.
THL arvioi vuoden 2019 matkustajatuonnin olleen panimotuotteiden kohdalla 44,1 miljoonaa litraa. Tämä on noin kaksinkertainen määrä kotimaisten pienpanimoiden vuosituotantoon verrattuna. Verottajan laskurin mukaan Suomen valtio menettää vuosittain näiden lukujen perusteella 75 miljoonaa euroa alkoholijuomaveroja.
Kotimaisten pienpanimoiden etämyynnin mahdollistuessa pienpanimoliitto on selvittänyt Matkahuollolta toimintaperiaatteen, jossa paketin luovuttaja tarkistaisi vastaanottajan iän ja mahdollisen päihtymyksen. Tuotteita ei luovuteta päihtyneelle ja alaikäiselle, vaan silloin paketti palaa lähettäjälleen.
https://yle.fi/uutiset/3-11156349
2.
Jari Myllykosken lakialoite on määräaikainen ja tullessaan voimaan, lakimuutos päättyisi 31.12.2020. Lakimuutos ei maksa valtiolle mitään tilanteessa, jossa monia toimialoja on tuettu miljoonien tukipaketeilla. Lakimuutoksen tullessa voimaan lukuisat alueelliset pienpanimot voisivat välttää konkurssin, kun tuotteilla olisi edelleen mahdollisuus tavoittaa asiakkaansa.
Pienpanimot ovat ennen kaikkea alueellisia toimijoita, joiden tuotteita on ostettavissa usein vain lähialueidensa päivittäistavarakaupoista. Suomalaisista pienpanimoista vain pienellä osalla on resursseja sopimuksiin kaupan keskusliikkeiden kanssa, mitkä mahdollistaisivat valtakunnallisen levityksen.
3.
Pienpanimot ovat uudistaneet olutkulttuuria suurkulutuksesta kohti maistelukulttuuria. Pienemmät panimot voivat panostaa raaka-aineiden laatuun ja määrään aivan eri tavalla kuin suuremmat panimot. Tuotantomäärät ovat murto-osia suurempiin panimoihin verrattuna, mutta litrakohtainen työmäärä on suurempi käsityövaltaisuudesta johtuen. Tämän vuoksi pienpanimo-oluen litrahinta onkin vastaavasti korkeampi.
Kuluttajat ovat valmiita maksamaan laadusta. Vaikka suomalaiset käyttävät vuosi vuodelta vähemmän alkoholia, käyttävät he siihen kuitenkin saman rahamäärän. Tämä kertoo trendistä suosia laadukkaampaa, pienempää alkoholimäärää halpojen suurpakkausten sijaan.
https://findikaattori.fi/fi/55
4.
Kotimaisista pienpanimoista suuri osa sijaitsee harvaan asutuilla alueilla. Pienpanimot täten työllistävät siellä missä työllisyysmahdollisuudet ovat rajallisemmat. Pienpanimoiden syrjäiset sijainnit ovat myös luoneet tilanteen, jossa paikallinen pienpanimo toimii vetovoimatekijänä myös ympäröiviin yrityksiin. Välillisesti pienpanimot työllistävät myös ravintola-alaa, logistiikkaa, kotimaisia mallastamoja, ruuantuotantoa ja viljelyä, sekä muita aloja Suomessa.
Pienpanimoliiton teettämän kyselyn mukaan kotimaiset pienpanimot ostivat kotimaisilta mallastamoilta vuonna 2019 noin 5000 tonnia mallastettua viljaa. Tämä määrä vastaa 50 suomalaisen maatilan tuottamaa viljaa.
5.
THL:n tilastoraportin mukaan suomalaiset kuluttivat olutta vähän yli 388 miljoonaa litraa vuonna 2019. Tästä luvusta noin 20 miljoonaa litraa oli pienpanimo-olutta, eli noin 5%. Tilasto ei sisällä panimotuotteiden tilastoimatonta yksityistuontia / etämyyntiä. THL arvioi vuoden 2019 matkustajatuonnin olleen panimotuotteiden kohdalla 44,1 miljoonaa litraa. Tämä on yli kaksinkertainen määrä kotimaisten pienpanimoiden vuosituotantoon verrattuna.
Alkoholin kokonaiskulutus 100 % etanolina oli Suomessa vuonna 2019 46 miljoonaa litraa. Muutettuna 100 % etanoliksi THL:n luvut osoittivat kulutetun oluen vastaavan 44,15 % kaikesta kulutetusta alkoholista. Edelleen, jos oluesta noin 5% on pienpanimo-olutta, olisi nopealla laskukaavalla pienpanimo-oluen osuus kaikesta tilastoidusta alkoholista noin 2%. Täten, kun pienpanimoiden tuottaman oluen määrä rinnastetaan alkoholin kokonaiskulutukseen, voidaan todeta kotimaisten pienpanimotuotteiden olevan todellakin marginaalissa suomalaisten alkoholin kulutuksessa.
https://findikaattori.fi/fi/55
6.
Pienpanimo-olutta myydään Alkon myymälöistä todella vähän. Alkosta ei ole saatavilla dataa vuoden 2019 myytyjen kotimaisten pienpanimotuotteiden litramääristä, mutta vuoden 2019 Alkon myydyimpien panimotuotteiden listalle pääsivät vain kaksi Suomen suurinta pienpanimoa, kolmen tuotteen voimin. Voisi siis väittää, että pienpanimo-oluen osuus kokonaiskuvasta on Alkossa pieni, euromääräisen fokuksen ollessa enemmänkin väkevissä alkoholeissa, viineissä, sekä kotimaisten suurten panimoiden oluissa.
Näin ollen pienpanimo-oluen etämyynnin salliminen ei millään tapaa rapauttaisi Alkon roolia suomalaisen kansanterveyden suojelijana.
_____________________________________________________________________
Vaikka kaikki luvut osoittavat pienpanimoiden olevan marginaalissa, ovat ne silti positiivisilta vaikutuksiltaan kokoaan suurempi ilmiö. Suorilla tukitoimilla turvattaisiin valmistajien tulevaisuudennäkymät, mutta samalla laajempi kehityssuunta, joka on onnistunut jo vuosia rikkomaan kuluttajien humalahakuisen juomisen kulttuuria. Tämän vuoksi suomalainen pienpanimoala on ehdottomasti säilyttämisen arvoinen asia.
Pienpanimoliitto