Pienpanimoliitto aloittaa hankkeen uuden suomalaisen oluen kehittämiseksi. Olutmestarien työryhmä määrittelee käytettävät raaka-aineet ja reseptin reunaehdot. Suomen paras olut -kilpailuun saadaan näillä näkymin uusi tyyli vuonna 2025.
Pienpanimoliiton puheenjohtaja Jyri Ojaluoma lanseerasi Lahdessa 8. helmikuuta Pienpanimoliiton uuden Suomalainen olut -hankkeen.
Paikalla oli 39 henkeä yhteensä 24 pienpanimolta, sillä käynnissä oli Pienpanimoliiton retki Lahteen tutustumaan Viking Maltin uuteen mallastamoon. Taustalla oli Ojaluoman keskustelut ja Saimaan juomatehtaan tuotekehittäjä Kasper Villan kanssa.
”Tuli puhetta, että meillä on ensi kertaa panimoille tarjolla teollista humalaa”, Ojaluoma sanoi.
Hän viittaa Arctic hopyardiin, joka viljelee humalaa Ilmajoella. Lisäksi Suomessa on tunnetusti hyvää mallasta ja erinomaista vettä.
”Siksi ajateltiin, että voitaisiin luoda uusi oluttyyli: Suomalainen olut.”
Ojaluoman mukaan pienpanimot ja myös Panimoliitto ovat innostuneet ajatuksesta, kun hän on siitä puhunut.
Luultavasti lager
Ojaluoma haluaa koota pienten ja suurten panimoiden panimomestareista 8–10 hengen työryhmän pohtimaan kriteerejä uudelle suomalaiselle oluelle.
Hänen oma ajatuksensa on, että tyyli olisi varmaankin lager, ja oluessa voitaisiin käyttää kotimaisia raaka-aineita: ohra- ja ruismaltaita, humalaa, vettä ja mahdollisesti katajaa jossain muodossa.
Hiivan kanssa on vaikeampaa.
”Ei voida lähteä siitä, että saa käyttää vain villihiivaa”, Ojaluoma naurahti.
Työryhmä pääseekin pohtimaan ja selvittämään, mitä hiivaa oluessa voitaisiin käyttää.
Edellytys pitää olla, että raaka-aineita on saatavilla kaikille halukkaille.
Uusi sarja Suomen paras olut -kilpailuun
Kun työryhmä saa määriteltyä sallitut raaka-aineet ja reseptin reunaehdot, on panimoiden aika alkaa tehdä uutta tyyliä. Ensi vuodelle ehditään Ojaluoman mielestä saada kilpasarja Suomen Paras Olut -kilpailuun.
”Se edellyttää, että meillä olisi mukana 10 panimoa, ja minä uskon, että aika moni haluaa lähteä tätä tekemään”, Ojaluoma sanoi.
Kauempana tulevaisuudessa tavoitteena olisi saada Suomalainen olut mukaan kansainväliseen BJCP:n olutluokitukseen.
Muutamia kokeiluja jo tehty
Ojaluoma oli tuonut kolmea Arctic Hopyardsin humalalajiketta panimoille tuoksuteltaviksi. Hänen edustamansa Mallaskosken panimo teki Lakeuden panimojuhlille kolme eri olutta, jotka oli kuivahumaloitu näillä eri lajikkeilla. Samalla haettiin kokemuksia humalien aromista.
Suomalainen humala ei aromeiltaan pääse vaikkapa jenkkihumalien tasolle, mutta siitä saisi jo ihan kelpo lagerin. Ojaluoma ajattelee, että hanke saadaan kevään aikana valmiiksi.
”Ainakin meidän panimo tekee kesällä jo ensimmäisen Suomi-lagerin”, hän lupasi.
Rohkaistaan tuottajia
Tällä hetkellä Arctic hopyardin tuotanto on kolmisen sataa kiloa vuodessa, eli siitä ei kovin moni panimo suuria määriä olutta tee.
Ainakaan aluksi suomalaisella humalalla tehdystä oluesta tuskin tulee massojen tuotetta, sillä humala on melko kallista.
Paikalla ollut Tornion panimon toimitusjohtaja Kaj Kostiander kertoi, että Tornion panimo on pitänyt nyt kolmatta vuotta saatavilla vain kotimaisella humalalla humaloitua vienna-olutta ja helles-olutta. Ne ovat saaneet hyvää palautetta.
”Kaupallisen oluen tekeminen näillä humalilla ei ole kovin kaupallista”, hän tosin naurahti. ”Kuluttajat eivät laajemmin ymmärrä humalan osuutta oluessa tai edes sitä, ettei se jo ole kotimaista kotimaisissa oluissa.”
Ojaluoma toivoo, että hanke suomalaisesta oluesta voisi rohkaista Suomen muutamaa humalatilaa lisäämään tuotantoaan.
Kaiken kaikkiaan panimot Lahdessa pitivät ideaa kannatettavana ja hyvänä tapana saada nostettua kotimaista humalantuotantoa.
Teksti: Esa Salminen