Ulkomaisilla kilpailijoilla on etulyöntiasema, jos kauppavahvuus nousee kahdeksaan yhtäkkiä, totesivat Pienpanimoliiton puheenjohtajat Suomen paras olut -risteilyllä. Viini olisi vielä kovempi kilpailija, sillä vähittäiskaupassa hyllymetrejä ei helpolla tule lisää.

Kun vähittäismyynnissä olevien oluiden raja nousi 5,5 prosenttiin, varoitusaikaa panimoille annettiin viikon verran.

”Valmistautuminen oli mahdotonta”, muisteli Pienpanimoliiton varapuheenjohtaja, Maku Brewingin Jussi Tamminen Suomen paras olut -risteilyllä 9. syyskuuta.

Nyt Suomessa valmistellaan suurempaa nostoa ”kauppavahvuuteen”: ehkä jo ensi vuonna vähittäismyynnistä voi ostaa kahdeksanprosenttista olutta.

”Tasaisen kilpailuasetelman kannalta ei ole väliä, mikä se raja on, mutta kuluttajalle rajan nosto toki tarjoaa parempaa palvelua, sillä se laajentaa valikoimaa”, Tamminen sanoi.

Hän kuitenkin korosti, että muutokselle on saatava pidempi siirtymäaika kuin viimeksi. Tarvittaisiin ainakin kaksi kuukautta, että pienpanimot ehtivät valmistaa uudet oluet ja myydä ne kaupoille. Muuten riski on, että ulkomaiset, suuret kilpailijat ehtivät viedä kauppojen hyllypaikat, joista käydään kovaa kilpailua.

Viini olisi vielä vaikeampi kilpailija

Pienpanimoliiton puheenjohtaja, Mallaskosken panimon Jyri Ojaluoma kertoi, että rajan nostoon valmistaudutaan jo. Kaupan puolelta on jo tullut tarjouspyyntöjä vahvemmista oluista.

Hän muistutti, että Suomen hallitusohjelmassa tavoitellaan oikeasti korkeampaa, 15 prosentin rajaa. Se tarkoittaisi viinien tuloa ruokakauppojen hyllyille. Arvio tästä tehdään näillä näkymin hallituskauden puolivälissä.

”Pelkään pienempien panimoiden puolesta. Hyllypaikkoja ei tule lisää, joten se tila on pois pienpanimoilta.”

Pienillä panimoilla ei ole resursseja laajamuotoiseen kauppojen kiertämiseen ja tuotteiden myymiseen. Ojaluoman mukaan läheisin Citymarket on monille ainoa kauppa. Jos sen hyllytilasta alkaa kilpailla halpa viini, se uhkaa panimoiden selviytymistä.

”Aika vähän tuolla Suomen teiden varsilla näkyy viinitiloja. Ohraa siellä enemmän kasvaa. Viinien kauppaan tulon myötä voidaan menettää osa suomalaisesta työstä Espanjaan, tai mistä viiniä halvimmalla kulloinkin saadaan.”

Panimoiden pitääkin hänestä satsata myyntiin aiempaa enemmän jatkossa.

”Kun alkoholi vapautuu 15 prosenttiin asti, kentälle tulee onneksi myös muita toimijoita, kivijalkakauppoja ja alkoholimyymälöitä. Ne tarjoavat pienpanimoille uusia myyntiväyliä.”

Kauppakulutus siirtynyt halvempiin

Ojaluoma on huomannut, että suomalaisten kulutus on siirtynyt kohti halvempia oluita.

”Pelottelu ja inflaatio aiheuttivat kulutustottumusten muutoksen.”

Tämä on heijastunut markettien valikoimiin, sillä kauppiaat yrittävät ennustaa, millainen tavara hyllyiltä liikkuu. Panimot ovat yrittäneet vastata kysyntään panostamalla esimerkiksi vehnäoluisiin, lagereihin ja pilsseihin kalliimpien ipa-oluiden sijaan. Humala on tyypillisesti oluen kallein raaka-aine.

Jussi Tamminen lisäsi, että marketeissa on alkanut näkyä pitkästä aikaa enemmän 24 tölkin ”salkkuja”, mikä on vienyt tilaa muilta oluilta.

”Talvella trendi meni halvempiin.”

Tämän vuoden kesä oli kuitenkin myynnin kannalta hyvä.

”Kesällä ravintola- ja tapahtumakauppa oli jostain syystä todella kovaa, kovempaa kuin ennen koronaa”, Tamminen sanoi.

Hänestä alan ennustettavuus onkin nykyään vaikeampaa.