Helsingin Sanomissa julkaistiin kolumni (Anni Huttunen 24.8.), jossa vertailtiin suomalaista ja brittiläistä juoma- ja baarikulttuuria. Huttunen kutsui kotimaista juomakulttuuria kauheaksi ja kuvaili suomalaisten baarien olevan tahmaisia päihtymispaikkoja, joihin lasten tuominen poikii lastensuojeluilmoituksen.
Huttusen kolumnista sai sellaisen vaikutelman, ettei hän ole juuri käynyt suomalaisissa anniskeluravintoloissa 2010–2020-luvulla. On selvää, että kolumnissa kärjistetään, mutta nykyistä suomalaista juomakulttuuria ja ravintolaelämää ei kolumnista tunnista. Nykyään Suomi on täynnä korkeatasoisia anniskeluravintoloita, kiinnostavia olutpubeja, panimoiden hanahuoneita ja innovatiivisia baareja, joissa tuotevalikoima on laaja ja oheisohjelmaa runsaasti. Ne pystyvät kilpailemaan hyvin kansainvälisen tason kanssa. Mainettaan paremmissa lähiöpubeissakin viihdytään yhteisöllisesti.
Suomalaisten alkoholinkäyttö on laskenut vuodesta 2007 lähtien, ja on nyt 8,3 litraa per henkilö (100 % alkoholia). Suomalaisten alkoholin käyttö on alle Euroopan keskitason ja vähemmän kuin esimerkiksi Huttusen ihailemassa Isossa-Britanniassa. THL:n viimeisimmän juomatapatutkimuksen mukaan (2023) humalahakuinen juominen on Suomessa vähentynyt kaikissa väestöryhmissä, ja alkoholittomien tuotteiden käyttö niin koti- kuin baariympäristössä on lisääntynyt. Iso-Britanniassa humalahakuinen juominen on yleisempää.
Kotimaassamme alkoholin ravintolakulutus on nykyään kymmenisen prosenttia kokonaiskulutuksesta, joten jos varta vasten halutaan etsiä juomisen volyymia, alkoholin käyttö tapahtuu enemmän kotisohvilla kuin ravintolassa. Toki on edelleen ravintoloita, joissa alkoholia nautitaan runsaanpuoleisestikin, mutta samantyyppisiä paikkoja löytyy ympäri Eurooppaa, Britanniastakin.
Suomessa suurin osa anniskeluravintoloista ja baareista on nimenomaan ajanviettopaikkoja, joissa voi nauttia hyvistä juomista, tavata ystäviä, luoda uusia tuttavuuksia ja nauttia yhteisöllisyydestä, samalla kun nautitaan valvotusti ja laadukkaasti. Ravintoloissa tulisikin kuluttaa enemmän alkoholia ja kotona vähemmän. Ravintolassa kerta-annokset ovat pienempiä, sosiaalinen kontrolli on parempi ja ihminen on yhdessä muiden kanssa.
Suomalaisen ravintolan yllä leijuu usein yhä mystinen “syntinen pilvi”, jonka näkee välillä median tai poliittisten päättäjien kommenteista. Tämä kieltolain aikana syntynyt käsitys on suuresti vanhentunut ja olisi alkoholikulttuurillemme hyvä, että tästä virheellisestä mielikuvasta päästettäisiin jo irti.
Suomalainen anniskeluravintola on erinomainen paikka maistella laadukkaita alkoholijuomia, kuten vaikka oluita, joita monessa paikassa on mukavan laaja valikoima. Juomapainoitteisessa ravintolassa voi viettää häitä, valmistujaisia, sinne voi mennä pelaamaan pelejä, kuuntelemaan musiikkia ja viihtymään, välillä myös koko perheen kera.
Anikó Lehtinen, puheenjohtaja, Olutliitto
Jyri Ojaluoma, puheenjohtaja, Pienpanimoliitto