Ajaessani Panimo Honkavuorelle, en voinut olla huomaamatta maaston tasaisuutta. Mistä ihmeestä panimon nimi oikein tulee siiten? Ei ainakaan kaupunginosasta, jossa panimo sijaitsee, sillä teollisuushalli on Jaamankankaan “delta-alueella”. Tai näin minulle aluetta selvensi toinen panimon yrittäjistä, Ville Vuorio. Delta-alue on hänen sanojensa mukaan sora- ja hiekka-alue, jolle jäätikköjoki on laskenut aikoja sitten ja sen vuoksi alue onkin hyvin tasaista. Panimon nimi onkin yhdistelmä molempien miesten sukunimiä. Jani HONKAnen & Ville VUORIo. Vastaus kysymykseeni oli piilossa aivan nenäni alla ja minua nauratti. 

Hyvillä ideoilla on erilaisia tiettyjä sapluunoita, joiden ääriviivojen mukaan ne alkavat kehittymään. Panimo Honkavuoren synnyintarinan sellainen oli mallia “oluella ystävän kanssa ja pettyivät oluttarjontaan”. Honkanen ja Vuorio yksinkertaisesti päättivät tehdä parempaa olutta, kuin tarjolla tuohon aikaan oli. Toki prosessi ajatuksesta oman panimon ensimmäisiin kaupallisiin tuotteisiin vei vuosia aikaa, mutta mieluumminhan ihmiset nauttivat valmista ensimmäistä tuotetta, kuin täynnä kokemattomuutta ja virhemakuja olevaa kaljaa. Toisaalta miehet olivat tottuneita pitkäjänteiseen tutkimustyöhön, sillä ovathan he molemmat tohtoreita. Taisi Helsingin sanomat eräässä artikkelissaan tituleerata heidän tuotteitaan “Suomen akateemisimmiksi oluiksi” (Luettavissa täällä). 

Panimo ei kuitenkaan ole halunnut liikaa lähteä viemään panimoaan akateemiseen maailmaan, vaan luo profiiliaan panimolleen enemmänkin karjalaisena ja pohjoiskarjalaisena panimona. Tuotteiden nimeämisestä miehet kertovat, että prosessi on hyvin pitkälti samanlainen kuin lasten kanssa. Olut on jo tulossa, panimolla on olemassa valmis lista eri nimiä joista valita, nimi voi olla jotain sisäpiirin vitsiä ja molempien “vanhempien” tulee se hyväksyä. Tai sitten käy niin, että vasta “lapsen” nähdessään maailman valossa Honkanen ja Vuorio tietävät miksi sitä kutsua. Joissakin tuotteissa karjalaisuus näkyy ihan nimessä, mutta kaikkiin panimon oluihin käytetään paikallista pohjavettä. Honkanen huomauttaa, että monet kaupungit Suomessa sanovat heiltä löytyvän maan parasta juomavettä, mutta vain Joensuulla on tähän hänen mielestään tarpeeksi näyttöjä. Honkanen kertoo tehneensä yliopistolla kalatutkimusta sillä samaisella vedellä, josta heidän oluensakin pannaan, joten hän tuntee sen ominaisuudet varsin hyvin. Hän kertoo Joensuun veden olevan täysin käsittelemätöntä pohjavettä, jonka kovuus mahdollistaa todella monen erilaisen oluttyylin valmistamisen.

Kooltaan Honkavuori on se tavanomainen alle 100 000 litran pienpanimo. Vuonna 2018 he tuottivat 80 000 litran määrän, mutta Honkanen huomauttaa, ettei tuona vuonna tuotettu olutta täydellä kapasiteetilla. Mikäli panimo olisi halunnut keittää olutta pannut kuumana, olisivat he voineet tuplata tuon vuoden olutmäärän. Henkilöstöä heillä on kaksi yrittäjää, Oona markkinoinnissa ja Markus panimon puolella. Tämän lisäksi heillä on satunnaisia työharjoittelijoita ja kesäisin festariapulaisia.

Kuten olen jo aikaisemmin todennut, niin pienpanimot elävät paikallisen yhteistyön kautta. Panimo Honkavuori onkin tekemässä nyt kolmatta kesää putkeen Ilosaarirockiin Iloliemi –olutta, joka on valmistettu paikallisen luomuohraviljelijän ohrasta. Vuoden 2019 Iloliemi no 3 onkin siis paikalliselle festivaalille, paikallisesta ohrasta, paikallisesti pantua olutta. Muut festivaalit voisivat seurata perässä! 

Videolla Jani Honkanen kertoo byrokratian koukeroista liittyen heidän varastonhallintajärjestelmään.

Kippis!

Mallasasiamies

Artikkeli edustaa kirjoittajan omia mielipitetä ja ajatuksia, eikä ole Pienpanimoliiton virallinen kanta

Juho Virtanen

Mallasasiamies
Pienpanimoliitto

Kesän 2019 työskentelen pienpanimoliitolle tehden "Mallasasiamies" -projektia. Minut saa hymyilemään aina hyvällä oluella ja huonolla vitsillä. Digitaalisen kulttuurin HuK, Turun yliopisto, parimetrinen partasuu.

Oluen makuprofiilin pitää olla kuin leka vasten kasvoja. Räjähdyksiä kielellä ja tulvahtavaa aromia sieraimissa.