Tähän alkuun nyt pieni välihuomautus. Monet tutuistani ovat kaihtaneet Doppelbockia, jos sitä on ollut tarjolla. Syy tähän on yksinkertainen. Monet heistä mieltävät tuon yhden herkullisimmista oluttyyleistä samaksi asiaksi, kuin Tuplapukkina myytävä vahva lager, jota monet isoimmat ja kansainväliset panimot tuottavat. Asia ei todellakaan ole näin, vaan kannattaa rohkeasti kokeilla ihan aitoa doppelbockia. Ette pety.

Ja sitten asiaan:

Bock’s Corner Brewerylla on selvästi toteutettu unelmia. Niin omistajiensa, työntekijöidensä, kuin asiakkaidensakin. Tämä on päivänselvää jo panimon viereen pysäköitäessä. Vaasan keskustasta saapuvan vieraan ottaa vastaan jykevä, kivijalan päällä seisova puurakennus, jonka edustalla oleva elävä terassi kuhisee pöytien välissä puikkelehtivia tarjoilijoita ruoka-annokset ja olutprikat käsissään. Panimorakennuksen selvästi teollisempi osa meinaa jäädä perinteikkäämmän, punaisen ”puuladon” peittoon, jollei vieras älyä koukata tien toiselle puolelle. Rakennus aukeaa katsojalleen kokonaisuudessaan vasta täältä. Bock’s Corner Brewery tahtoo viestiä Pukinkulman pitkistä, yli vuosisadan mittaisista panimoperinteistä, mutta samalla myös siitä, että panimo on myös moderni, kotimainen käsityöläispanimo, joka uskaltaa luoda alueelle jotain uutta ja tuoretta.

Koko kesän kuulin samaa mantraa siitä, miten pienpanimot haluavat olla omien yhteisöjensä kantapaikkoja. Olut- ja olohuoneita, joihin ihmiset voivat saapua matalalla kynnyksellä sosialisoimaan ja kiinnostumaan oluesta, sekä niistä ihmisistä, jotka sitä olutta valmistavat. Juuri Bock’s Corner Breweryn kaltaisten pienpanimoiden vuoksi ihmisten perinteiset käsitykset oluesta täysin ubiikkina elintarvikkeena, joka on samanlaista paikasta tai tekijästään riippumatta, ovat alkaneet vihdoin murtua. Enää ihmisten ei tarvitse valita kaupan hyllyiltä olutta sillä perusteella, että mikä niistä maistuisi vähiten vetiseltä tai saippuaiselta. Mukaan on tullut paljon muutakin, jonka perusteella valinta tehdään.

Bock’s Corner Breweryn taustajoukoilla on selvä näkemys siitä, millainen panimo se tahtoo olla; Bryggeri Aktiebolag BOCKin manttelinperijä, paikallisen legendan jatkaja. Tarinat siitä, millainen vaikutus aikansa paikalliskulttuuriin, elämään ja jopa paikalliseen infrastruktuuriin tuolla panimolla oli, ovat mahtavaa kuultavaa. Nykyisellään Bock’s Corner Brewery tekee asioita omalla tavallaan ja pienpanimon kokoluokassa. Eikä se edes olisi enää nykypäivänä mahdollista, että panimon työntekijät ryhtyisivät yhtäkkiä rakentamaan Vaasaan teitä. Sitä varten on muut ja osaavammat ammattilaiset. Mutta Bock’s Corner Brewery järjestää aikaa ihmisille yhteisiin hetkiin. Panimolla on vuosien saatossa järjestetty niin taidegallerioita, farmer’s marketeja, kuin viihdetapahtumiakin. Mikä tärkeintä, Bock’s tarjoaa tilojaan myös muille, pienille yrityksille, jotta ne tulisivat suuremman yleisön tietoisuuteen. Panimon monipuolisella kattauksella erilaista ohjelmaa on selkeä viesti alueen ihmisille; Me olemme täällä teitä varten.

Mutta jutellaan vielä hetki oluesta! Bock’s Corner Brewery iski kultasuoneen löytäessään Alexander Maierin panimomestarikseen. Kun panimoa rakennetaan tyhjästä, moni alalle astuva joutuu oppimaan erinäiset asiat kantapään kautta. Alkaen ihan siitä, millaiset ja minkä kokoiset laitteet panimolle hankitaan. Bock’silla tätä ongelmaa ei tuntunut olevan, sillä Maier on tosiaan saanut alan insinöörin koulutuksen, jonka turvin panimon on tarvinnut investoida lähinnä vain käymis- & varastointitankkeihin. On myös todettava, että ennakkoluuloton saksalainen panimomestari kuulostaa jo itsessään laadun takeelta. Etenkin, kun sanottu panimomestari kuuleman mukaan rakastaa sahtia. Kuinka huono tyyppi sellainen voi olla? Ei ollenkaan.

Kiitos Bock’s Corner Brewery, Jura Mikkonen ja Alexander Maier, että sain vierailla panimollanne. Nyt nostan viikonlopuksi jalat ylös ja nautin lasillisen Eisbockia, tuota bockin ja Bock’sin syvintä olemusta.

Cheers

Artikkeli edustaa kirjoittajan omia mielipitetä ja ajatuksia, eikä ole Pienpanimoliiton virallinen kanta

Juho Virtanen

Mallasasiamies
Pienpanimoliitto

Työskentelen pienpanimoliitolle tehden "Mallasasiamies" -projektia. Minut saa hymyilemään aina hyvällä oluella ja huonolla vitsillä. Digitaalisen kulttuurin HuK, Turun yliopisto, parimetrinen partasuu.

Oluen makuprofiilin pitää olla kuin leka vasten kasvoja. Räjähdyksiä kielellä ja tulvahtavaa aromia sieraimissa.