Suurten ja pienten panimoiden yhteinen Suomalainen lager -hanke on edennyt ensimmäiseen kaupalliseen olueen. Muillakin panimoilla on suomalaisia lagereita tuloillaan.
Seinäjoen Mallaskosken panimolle kokoontui 18. maaliskuuta joukko suomalaisia oluentekijöitä ja panimomestareita isoista ja pienistä panimoista.
Taustalla oli hanke, jossa suuret ja pienet panimot ovat yhdessä luoneet uuden oluttyylin, jonka valmistuksessa käytetään ainoastaan kotimaisia raaka-aineita: maltaita, humalaa ja vettä.
Oluttyyli sai inspiraationsa siitä, että Suomessa alkaa ensimmäistä kertaa olla teollisessa mittakaavassa tarjolla Luken olutkäyttöön jalostamaa kotimaista humalaa. Tähän saakka kotimaiset oluet on pitkälti tehty käyttämällä saksalaisia, tšekkiläisiä ja yhdysvaltalaisia humalia.
Hankkeella on haluttu nostaa ja edistää suomalaisen humalan tuotantoa. Suurten ja pienten panimoiden yhdessä suunnittelemassa reseptissä on suomalaisen ohran ja humalan lisäksi ruismallasta ja vaihtoehtoisena katajaa.
”Kataja ja ruis tulivat reseptiin mukaan siitä, että niitä on sahdissakin”, sanoi Mallaskosken panimon panimomestari Jyri Ojaluoma.
Mallaskosken panimon ensimmäinen tämän lajityypin olut – Kuohu Suomi Lager – on juuri julkaistu, ja sitä pantiin lisää useamman panimomestarin ja oluentekijän voimin Seinäjoella.
”Pääideana tässä on ollut, että se olisi kansanolut: ei kovin voimakkaasti humaloitu tai täynnä marjoja”, Ojaluoma sanoi. ”Tämä on suunnattu mattimeikäläiselle eikä syvän päädyn olutharrastajalle.”
Viljelijä kiinnostui humalasta
Kuohu Suomi Lager -oluessa on käytetty mäskäyksessä katajanmarjaa ja aromihumalana Ilmajoella viljeltyä Arctic Hopyardin Hulla Norgård -humalalajiketta. Sen viljelijä Heikki Huhtanen kertoi alkaneensa noin 15 vuotta sitten miettiä uusia viljelymahdollisuuksia.
”Seurasin pienpanimokenttää, ja sieltä tuli viestiä, että kotimaista humalaa ei ollut tarjolla, vaikka aikanaan se on ollut täällä veronmaksukasvikin. Aihe alkoi kiinnostaa”, Huhtanen sanoi.
Hän otti yhteyttä lähimpään pienpanimoon eli Mallaskoskelle ja sai paljon tietoa keskieurooppalaisista humalista. Hän tutki asiaa muutaman vuoden ajan, tutustui muun muassa Luonnonvarakeskuksen humalahankkeisiin ja päätyi sitten Luken jalostamiin kotimaisiin lajikkeisiin. Tällä hetkellä Arctic Hopyardilla on kahden hehtaarin humalatarha.
”Olen muissa hommissa oppinut, että jos tekee liikaa, tulee liikaa käsityötä ja into hiipuu”, Huhtanen sanoi.
Toistaiseksi sekä Arctic Hopyardilla ja muilla tuottajilla sadot ovat niukkoja ja tuotanto pienimuotoista. Huhtanen uskoo, että suomalaisen lagerin hanke toimii ponnahduslautana, joka innostaa yhä useampia viljelijöitä tarttumaan humalankasvatukseen. Myös Ojaluoma sanoo, että hankkeella halutaan rohkaista viljelijöitä, jotta sadot kasvavat ja saatavuus paranee.
Muillakin panimoilla oluita tulossa
Pienpanimoliiton ja panimoliiton yhteisessä Suomalainen lager -hankkeessa ovat mukana Hartwall, Karvilan panimo, Kimito Brewing, Mallaskosken panimo, Nokian panimo, Olarin Panimo, Olvi, Saimaa, Sinebrychoff & Tornion Panimo.
Suuremmilla panimoilla ei vielä ole suunnitteilla tehdä oluita suomalaisella humalalla, koska saatavauus on niin vaatimatonta.
”Että kaikille riittää”, Sija Hylkinen Olvilta naurahti.
”Ollaan kuitenkin hengessä mukana ja tukemassa”, sanoi Heikki Vuokko Sinebrychoffilta. Saimaa on tehnyt koekeittoja, mutta heilläkin keittomäärät ovat niin suuria, että kaupallista tuotetta joudutaan vielä hetki odottamaan.
”Toivottavasti hankkeella saadaan nostettua kuluttajakysyntää, panimoilla kysyntää jo on”, sanoo Saimaan Kasper Villa, joka on Mallaskosken Ojaluoman kanssa Suomalainen lager -hankkeen alullepanija.
Pienet panimot sen sijaan ovat aktiivisia: Karvilan panimolla oma suomalainen lager on jo tankeissa käymässä, ja Olarin panimo aikoo tehdä koekeittoja keväällä. Tornion panimo on tehnyt jo suomalaisten pientuottajien humalasta ja maltaasta oluita, ja myös suomalainen lager -tyylin olut on suunnitteilla.