Waahto Brewery sijaitsee tosiaan aivan Savonlinnan ytimessä, Saimaan rannalla. Kuten aikaisemmin viikolla kerroin, se sijaitsee vanhassa 1912 rakennetussa puisessa mielisairaalarakennuksessa, joka paikallisten keskuudessa tunnetaan paremmin ”Höpölänä”. Mistään suuresta panimosta ei ole kyse, vaan se työllistää kolme henkilöä ja vuosituotanto liikkuu 100 000 litran hujakoilla. Toisaalta pieni koko mahdollistaa sen, että tuotanto pysyy lapasessa ja työn jälki on erinomaista. 

Mutta mistä nimi Waahto Brewery tulee ja miten vanhasta panimosta on oikein kyse? 

 

Mikä tekee sitten heidän tuotteistaan laadullisesti poikkeuksellisen hyviä? Tähän vaikuttaa monet asiat, kuten raaka-aineiden laatu ja oluenvalmistajien rautainen ammattitaito. Raaka-aineista merkittävimpinä voidaan pitää puhdasta Saimaan vettä, jota tuotteissa käytetään, sekä kotimaisia maltaita. Mielenkiintoista oli myös huomata, että Waahto Brewery ei käytä oluissaan humalapellettejä, vaan kuivattuja humalankäpyjä!

Yksi mielenkiintoisimmista piirteistä pienpanimoissa on niiden paikallisuus. Ne todellakin näyttävät, tuntuvat ja maistuvat omilta paikkakunniltaan. Waahto Brewery ei ole tässäkään poikkeus kartalla, vaan nojaa vahvasti omaan savonlinnalaisuuteensa. Jari kertoi tuossa ylempänä osasyyn panimon nimen valikoitumiseen, mutta Savonlinnan kaupungilla ja Olavinlinnalla oli yhtä paljon vaikutusta panimon nimeämiselle kuin hyvän oluen vaahdolla. 

  

Mitä Waahdon etiketit kätkevät sisällensä ja mikä on se toinen osa logoa, joka jäi vielä kertomatta? 

  Waahdon tekemisen kultainen lanka on tyylipuhtaudessa. He eivät halua lähteä kikkailemaan liikaa oluttyylien ulkopuolelle, vaan kuten OLUTMESTARI Korhonen (hänen pyynnöstään yritän vasaroida tästä lähin tätä ammattinimikettä ihmisten päähän) sanoi, hyvässä oluessa on aina oltava tietyt raamit, jotka määrittävät sen tyylilajin. Amber alen on oltava meripihkaisen punertava väritykseltään ja sen maussa on oltava karamellimaisuutta makeutta. Toki pientä twistiä voidaan tarpeen vaatiessa lisätä olueen, mutta vain siten, että käytetään luonnon raaka-aineita, jotka vain korostavat eri oluiden ominaispiirteitä. 

Huomenna kuulemme, kun Waahto Breweryn olutmestari Korhonen kertoo värikkäästä menneisyydestään ja jyrähtää suomalaisten humalakasvien kasvatusyrityksistä. 

Kippis!
Mallasasiamies

Artikkeli edustaa kirjoittajan omia mielipitetä ja ajatuksia, eikä ole Pienpanimoliiton virallinen kanta

Juho Virtanen

Mallasasiamies
Pienpanimoliitto

Kesän 2019 työskentelen pienpanimoliitolle tehden "Mallasasiamies" -projektia. Minut saa hymyilemään aina hyvällä oluella ja huonolla vitsillä. Digitaalisen kulttuurin HuK, Turun yliopisto, parimetrinen partasuu.

Oluen makuprofiilin pitää olla kuin leka vasten kasvoja. Räjähdyksiä kielellä ja tulvahtavaa aromia sieraimissa.